Koska olen vaikeasti vehnäallerginen, enkä siedä edes jäämiä vehnästä, niin on ollut todella haastavaa löytää täysin vehnätöntä valmisleipää tavallisesta leipähyllystä. Lähes aina leipien tuoteselosteessa lukee: “Saattaa sisältää jäämiä vehnästä tai muista viljoista.”
Isojen valmistajien tuotteista en tällä hetkellä tiedä muita vehnättömiä ruisleipiä, kuin,
Fazer Oy
Real Ruis ja Täyspala Ruis
Onneksi on pieniä paikallisia leipomoita, joista löytyy joitain vaihtoehtoja. Kannattaa siis etsiä oma paikallinen leipomo.
Olen iloinen kuin pieni lapsi karkkikaupassa, kun löydän uuden leivän, mitä voin syödä!
Omat paikalliset leipomot sijaitsevat Kymenlaaksossa ja heidän tuotteistaan olen löytänyt täysin vehnättömiä ruisleipiä.
Tuomon Luomu Oy
Leipomon kaikki ruisleivätovat täysin vehnättömiä ja myös hiivattomia.
Kuvassa on Täysrukiinen siivutettu luomuruisvuokaleipä
Reittisen kotileipä Oy
Leipomon tuotteista kaikki ruisleivätovat vehnättömiä ja myös hiivattomia.
Gluteenittomia tuotteita valmistaa muun muassa Moilas, Porokylän Schär(aiemmin Semper). Gluteeniton leipä sopii vehnäallergiselle, ellei siinä ole gluteenitonta vehnää tai jotain täyteainetta (esim. maltodekstriiniä tai muunnettua tärkkelystä). Hyviä gluteenittomia ja täysin vehnättömiä leipiä, piirakoita ja sämpylöitä löytyy pakasteesta valmistuotteina. Täysin vehnätöntä kauraleipää olen löytänyt vain gluteenittomana pakastetuotteena. Gluteenittomia ja vehnättömiä leipiä löytyy aika helposti, joten en listaa niitä tänne.
Moilas Oy
Kun selailin tämän yrityksen tuotteita, niin jokaisen tuotteen vieressä on lista, jossa erikseen mainitaan, jos tuote on vehnätön (tietysti muiden erityismainintojen lisäksi). Tämä on edistyksellistä ja mahtavaa, että tietoisuus vehnäallergiasta on parantunut.
Porokylä Oy
Porokylän gluteenittoman tuotekuvaston etusivulla mainitaan, että tuotteissa ei ole käytetty vehnätärkkelystä. Osassa tuotteissa on kuitenkin glukoosisiirappia. Täytyypä kysellä, voiko vaikeasti vehnäallerginen syödä tuotteita turvallisesti.
Tämän vehnätöntä. -blogin tarkoitus on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä vehnäallergiasta. Havaintoni mukaan suurin osa ihmisistä ja ruoka-alan ammattilaisistakin luulee, että kyse on gluteeniallergiasta ja keliakiasta, kun puhutaan vehnäallergiasta. Virheellisesti luullaan, että gluteeniton tuote on sama kuin vehnätön tuote. Vehnässä on useita proteiineja (antigeenejä), mitkä voivat aiheuttaa allergiaa.
Gluteeni on viljoissa esiintyvä varastoproteiini. Se muodostuu useista eri proteiineista, ja sen koostumus vaihtelee eli viljalajikkeissa. Keliakiassa gluteeni aiheuttaa ohutsuolessa tulehduksen, koska sitä vastaan on kehittynyt vasta-aineita. Vehnäallergiassa vasta-aineita on kehittynyt mitä tahansa vehnän proteiinia (antigeeniä) kohtaan, jolloin immuunijärjestelmä tulkitsee sen haitalliseksi aineeksi ja reagoi sitä vastaan.
Gluteenittomat tuotteet eivät välttämättä ole kokonaan vehnättömiä. Lain mukaan niissä gluteenin pitoisuus on alle 20 mg/kg. Luontaisesti gluteenittomat tuotteet eivät sisällä raaka-aineena mitään gluteenipitoisia viljoja (vehnä, ohra, ruis ja/tai kaura) Gluteenittomia viljoja ovat riisi, tattari, hirssi, maissi, kvinoa, teff, durra ja amarantti.
Lisähaasteena on se, että tuotteiden lisä- ja täyteaineina käytettävät aineet, muun muassa muunnettu tärkkelys, maltodekstriini, dekstroosi, glukoosisiirappi, sorbitoli ja rypälesokeri voivat olla viljoista valmistettua. (Palaan myöhemmin eri tuotteissa käytettäviin täyte- ja lisäaineisiin). Vehnätärkkelys ei ole täysin gluteenitonta, mutta monet allergiset ja keliakiaa sairastavat henkilöt sietävät sitä, koska siinä on niin vähän vehnää. Gluteenittomat jauhoseokset sisältävät usein vehnätärkkelystä, jolloin tuotteet, jotka on tarkoitettu keliaakikoille. eivät sovi henkilöille, jotka ovat vaikeasti vehnäallergisia.
Tärkkelyksen alkuperä pitää lain mukaan ilmoittaa, jos se on tehty allergisoitavasta viljasta. Kuitenkin elintarviketietoasetuksen N:o 1169/2011 mukaan muunnetut tärkkelykset voi ilmoittaa pakkauksessa ryhmänimellä eli alkuperää ei tarvitse ilmoittaa. Lisäksi elintarviketietoasetus sallii nykyisen käytännön, eli vaikka täyteaine olisi valmistettu vehnästä, sitä ei pidetä allergeenina.
” Allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet (aiemmin kutsuttu nimellä yliherkkyyttä olevat ainesosat), jotka on ilmoitettava korostetusti pakkausmerkinnöissä, luetellaan elintarviketietoasetuksen liitteessä II, sivulla 36. Kyseistä listaa komission toimesta päivitetään tarpeen mukaan.”
Allergioita ja intoleransseja aiheuttavat (viljoihin liittyvät) aineet ja tuotteet, ovat seuraavat:
gluteenia sisältävät viljat eli vehnä (kuten speltti ja kova vehnä (khorasan)), ruis, ohra, kaura tai niiden hybridikannat ja viljatuotteet
Lukuun ottamatta alla olevia, mikäli niiden valmistamiseen tarvittava käsittely ei lisää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alkuperäiselle tuotteelle arvioimaa allergisoivuutta:
vehnäpohjaisia glukoosisiirappeja ja näistä valmistetuttuja tuotteita
vehnäpohjaista dekstroosia sisältäviä tuotteita,
vehnäpohjaisia maltodekstriinejä ja näistä valmistettuja tuotteita
ohrapohjaisia glukoosisiirappeja – viljoja, joita käytetään alkoholitisleiden valmistukseen, maatalousperäinen etyylialkoholi mukaan lukien.
Elintarviketieto-oppaassa mainitaan vielä erikseen, että:
”Esimerkiksi edellä esitetystä johtuen tärkkelysmakeuttajien, glukoosisiirappien, vehnä tai ohra-alkuperää ei tarvitse ilmoittaa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä.”
Vehnäallergia on harvinainen, siksi tieto siitä on vähäistä eikä tutkimustietoa ole suomeksi juurikaan saatavilla. Näille sivuille on tarkoitus kirjoittaa omia kokemuksia vehnäallergiaan liittyvistä haasteista, oireista ja tuntemuksista sekä liittää allergiaan liittyvää faktatekstiä ja valikoituja linkkejä.
Itse olen herkistynyt vehnälle viimeisen viiden vuoden aikana enenevässä määrin ja allergiaoireet ovat pahentuneet. Kummallisia, fyysisiä oireita on ollut jo pitkään, eikä selvyyttä niiden aiheuttajasta ole aiemmin löytynyt. Oireiden aiheuttaja, vehnä, on löytynyt kokeilemalla. Olen syönyt vehnää sisältävää tuotetta ja saanut oireita. Virallista diagnoosia minulla ei ole.
Tällä hetkellä en siedä vehnää ollenkaan, en edes jäämiä siitä. Allergiaoireet ovat niin inhottavia, että haluan täysin välttää vehnän syömistä, vaikka allergologit eivät yleensä suosittele allergeenin välttämistä kokonaan.
Todella iso yllätys on minulle ollut se, miten hankalaa ja aikaa vievää on löytää tuotteita, joissa ei ole lainkaan vehnää.
Tällä hetkellä minulla, vaikeasti vehnäallergisella, on vain yksi vaihtoehto:
Koska olen vaikeasti vehnäallerginen, enkä siedä edes jäämiä vehnästä, niin on ollut todella haastavaa löytää vehnättömiä karkkeja ja suklaita. Yhtään irtokarkkia (niitä laareissa olevia) en ole löytänyt, missä ei olisi glukoosisiirappia, fruktoosi-glukoosisiirappia tai muita täyteaineita. Lisäksi minulla on pähkinäallergia, joten varsinkin suklaiden suhteen valikoima on onneton. Usein suklaissa on maininta pähkinänjäämistä ilman, että erotellaan, mikä pähkinä on kyseessä.
Vehnättömiä suklaita:
Brunberg Oy
Suklaalevyistä, Laktoositon maitosuklaalevy ja Tumma suklaalevy
Konvehdeista, Tryffeli
Kuvassa Brunbergin laktoositon maitosuklaalevy
Panda Oy
Suklaalevyistä, Maito-, Valko-, ja Tummasuklaalevy
Mansikka-tyrni-inkivääri, Mansikka-raparperi-vanilja sekä Mansikka-mustikka-kaneli-kardemumma
Sisältää muun muassa Polydekstroosia, joka on gluteeniton, maissiperäinen liukoinen kuitu ja alfa-syklodekstriiniä, joka valmistetaan maissista. Korostin tuotteen sisältävät täyteaineet, koska voisi luulla, että ne ovat vehnäpohjaisia.
Plant Planet Oy Ab
Green Planet Astronauts– tuotemerkillä valmistetut lastenruuat ja välipalat
Valio
PROfeel, Proteiinirahka, näistä maut: mansikka, vadelma, kuningatar sekä vanilja ovat vehnättömiä
Koska olen vaikeasti vehnäallerginen, enkä siedä edes jäämiä vehnästä, niin on ollut todella haastavaa löytää täysin vehnättömiä keksejä.
Yleensä kekseissä on muunnettua tärkkelystä, glukoosisiirappia, fruktoosi-glukoosisiirappia tai muita täyteaineita, jotka saatetaan valmistaa vehnästä.
Piruett täytekeksit ja niistä maut: Suklaa, Suolakaramelli ja Vadelmanmakuinen
Näissä kekseissä olevat täyteaineet: fruktoosi-glukoosisiirappi, glukoosisiirappi, dekstroosi, glukoosijauhe, rypälesokeri, ja ksantaanikumi ovat sellaisia, jotka on saatettu valmistaa vehnästä. Laitoin asiakaspalveluun viestiä 29.8.2026 ja kysyin alkuperää.
Choco chip cookies
Näissä on maltodekstriiniä
Laitoin asiakaspalveluun viestiä 29.8.2026 ja kysyin alkuperää.
Vastaukset saatu asiakaspalvelusta LISÄÄ PVM
Gluteenittomat Piparkakut
Tämä tuote oli pitkän aikaa ainoa herkku, jonka tiesin minulle sopivan, joten sitä tuli syötyä ympäri vuoden.
Dr. Schärin tuotteisiin liittyy todella erikoinen asia, kirjoitan siitä myöhemmin. LINKKI JUTTUUN
Finax Finland Oy
Gluteenittomat kauracookiet
Tämä on myös mukava tuote, missä tärkkelyksen alkuperä on ilmoitettu (maissi).
Suolaiset keksit:
Fjällbergets Bageri
Swedish Protein Deli ja niistä maut: Cheese, Pizza, Simply Seeds ja Taco
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011
Kohdassa 24 sanotaan seuraavaa:
“Elintarvikkeiden valmistuksessa käytetyt ja niissä edelleen olevat tietyt ainesosat tai muut aineet tai tuotteet (kuten valmistuksen apuaineet) voivat aiheuttaa allergioita tai intoleransseja joissakin ihmisissä, ja jotkin tällaisista allergioista tai intoleransseista ovat vaaraksi niistä kärsivien henkilöiden terveydelle. Tietojen antaminen elintarvikkeiden sisältämistä elintarvikelisäaineista, valmistuksen apuaineista ja muista tieteellisesti todistetusti allergioita tai intoleransseja aiheuttavista aineista tai tuotteista on tärkeää, jotta etenkin ruoka-allergiasta tai intoleranssista kärsivät kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia ja omalta kannaltaan turvallisia valintoja”.
Tietojen antaminen on tärkeää, mutta ei pakollista, koska kuten johdannossakin totesin, elintarvikeasetuksessa on maininta, että useiden vehnäpohjaisten elintarvikkeiden lisä- ja täyteaineiden alkuperää ei tarvitse ilmoittaa. Eli useat tuotteet saattavat sisältää gluteenitonta vehnää, mutta sitä ei ole lain mukaan pakko ilmoittaa. Eikä sitä kyllä ilmoitetakaan! Olen nähnyt varoituksen gluteenittomasta kaurasta, mutta en koskaan gluteenittomasta vehnästä.
Alla on erittäin tärkeä lista elintarvikkeissa käytetyistä lisä- ja täyteaineista, jotka on voitu valmistaa vehnästä, jollei tuoteselosteessa ole erikseen mainintaa, että se on valmistettu esimerkiksi maissista tai perunasta.
Tämän listan kanssa kannattaa mennä kauppaan ja ravintoloihin, jos epäilet itselläsi vehnäallergiaa tai haluat noudattaa täysin vehnätöntä ruokavaliota ja etsiä tuotteita, missä näitä täyteaineita ei ole. Näin voit välttää tuotteet, missä voi olla vehnää. En väitä, että lista on täysin kattava.
Keliakialiiton sivulla sanotaan osasta täyteaineista seuraavaa: “Keliaakikoille sopivia gluteenittomia ainesosia ovat mm. maltodekstriini, tärkkelyssiirappi, vehnäkuitu, hiivauute (esimerkiksi vehnä, ohra) ja aromit (vehnä)”. Vehnäallergiselle ei käy mikään näistä. Eikä tietenkään gluteeniton vehnä.
Vähäisetkin jäämät vehnästä aiheuttavat myös herkille oireita, joten itsellä tuotteet, jossa lukee “Saattaa sisältää vehnää tai muita viljoja”, jäävät kauppaan ja syömättä.
Esimerkiksi glukoosisiirapissa on niin vähän vehnää, että valtaosa ei reagoi siihen. Ainakaan keliaakikot ei reagoi niin pienille vehnämäärille. On tehty EU tason 100 sivuinen tutkimus, jossa todettiin että valtaosa ei reagoi niin pieneen vehnämäärään, mutta että teoriassa on mahdollista että joku reagoi. Se joku olen muun muassa minä!
Seuraavaksi hieman tarkempia kuvauksia elintarvikkeissa käytetyistä lisä- ja täyteaineista
Maltodekstriini
Maltodekstriini on hyvin nopeasti imeytyvää tärkkelystä, joka valmistetaan tärkkelyspitoisista kasveista esimerkiksi perunasta, maissista tai vehnästä. Maltodekstriinia ei luokitella lisäaineeksi, vaikka sitä käytetäänkin elintarvikkeissa yleisesti lisäaineen tapaan. Vaikka se valmistettaisiin vehnästä tai ohrasta, lopputuote on gluteeniton. (Mutta ei siis vehnätön!! kirjoittajan oma lisäys)
Sitä käytetään hiilihydraattien lähteenä etenkin urheilijoiden suosimissa ns. palautusjuomissa. Vaikka maltodekstriini sisältää pitkäketjuisia hiilihydraatteja on sen glykeeminen indeksi erittäin korkea (106–137). Tämä tarkoittaa sitä, että maltodekstriini nostaa verensokerin erittäin nopeasti. Se on maultaan neutraalia.
Ultraprosessoiduissa tuotteissa maltodekstriini toimii sakeuttamisaineena ja ainesosa parantaa tuotteen aistivaraisia ominaisuuksia. Urheilujuomissa ja muissa urheilutuotteissa sitä käytetään viivyttämään väsymyksen ilmaantumista. Maltodekstriinin käyttö liikunnan aikana stimuloi glykogeenin uudelleensynteesiä. Riittävien glykogeenivarastojen turvaaminen vähentää uupumusta ja parantaa suorituskykyä liikunnan aikana. Glykogeeni on glukoosireservi, jota maksa voi hyödyntää silloin kun sen täytyy lisätä energiantuottoa.
Yleisesti ottaen maltodekstriini on valkoista liukenevaa jauhetta, jota voidaan valmistaa eri ainesosista – esimerkkeinä riisi, maissi ja vehnä.
Maltodekstriinin valmistamiseksi edellä mainitut ainesosat altistetaan teolliselle prosessille, joka muuttaa niiden ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Tärkkelyksiä kypsennetään korkeissa lämpötiloissa. Sitten valmistajat lisäävät entsyymejä, jotka nopeuttavat niiden hajoamista. Lopuksi suoritetaan hydrolyysi, joka synnyttää maltodekstriiniä.
On näyttöä siitä, että maltodekstriinin ja muiden lisäaineiden käyttö vaikuttaa suoliston mikrobiomin muutoksiin. Tämä prosessi lisää elimistön yleistä tulehdustilaa ja sen myötä monitekijäisten ja kroonisten sairauksien esiintyvyyttä.
Glukoosisiirappi = Tärkkelyssiirappi
Glukoosisiirappi on kirkas, väritön, jähmeä ja paksu tärkkelyssiirappi. Glukoosisiirappi sisältää glukoosia, maltoosia ja pitkäketjuisia sokereita ja on vähemmän makeaa kuin tavallinen siirappi.
Kyseessä on hydrosylaatti eli hydrolyysin avulla tuotettu teollinen valmiste. Glukoosisiirappi valmistetaan esimerkiksi happo- tai entsyymikäsittelyn avulla tai keittämällä tärkkelyksen happamaksi tehtyä vesiseosta ylipaineessa. Glukoosisiirapin raaka-aineena voidaan käyttää maissitärkkelystä, riisiä, vehnää, perunaa tai muuta tärkkelyspitoista raaka-ainetta. Sen makeus tulee glukoosista ja maltoosista.
Fruktoosisiirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi ja HFCS maissisiirappi Nämä kaikki valmistetaan glukoosisiirapista eli tärkkelyssiirapista, joten nämäkin täyte- ja lisäaineet voi olla valmistettu vehnästä.
Esimerkiksi HFCS (High Fructose Corn syrup) maissisiirappia valmistetaan Euroopassa usein vehnätärkkelyksestä.
Glukoosisiirappia valmistetaan vehnästä poistamalla siitä proteiini (gluteeni), jotta jäljelle jää vain puhdas tärkkelys. Tämä pilkotaan entsyymien avulla glukoosisiirapiksi. Osa glukoosista muutetaan toisen entsyymin avulla fruktoosiksi, jotta siitä saadaan makeampaa.
Tärkkelyssiirapissa olevaa vehnää ei tarvitse EU säädästen mukaan ilmoittaa, koska sitä ei pidetä allergeenina. Onhan se gluteeniton ja glukoosisiirapissa on niin vähän vehnää, että valtaosa ei reagoi siihen. Ainakaan keliakiaa sairastavat eivät reagoi. On tehty EU-tason tutkimus, jossa todettiin, että valtaosa ei reagoi niin pieneen vehnämäärään, mutta teoriassa on mahdollista, että joku reagoi. Erittäin vaikeasti vehnäallergiset, kuten allekirjoittanut, reagoivat.
Muunnettu tärkkelys = Modifioitu tärkkelys sekä Tärkkelys
Muunnettu tärkkelys voi olla peräisin monesta raaka-aineesta, kuten maissista, tapiokasta, riisistä, perunasta, vehnästä tai ohrasta. Muunnetut tärkkelykset ovat aina myos gluteenittomia. Muunnettujen tärkkelysten alkuperää ei tarvitse erikseen pakkausselosteissa ilmoittaa, vaikka ne olisivat peräisin vehnästä tai ohrasta.
Ruokaviraston sivulla kerrotaan seuravaa:
“Muunnetut tärkkelykset voivat olla elintarvikelisäaineita tai tavallisia ainesosia”
“Kemiallisesti modifioidut eli muunnetut tärkkelykset ovat lisäaineita: E 1404, 1410, 1412 – 1414, 1420, 1422, 1440, 1442, 1450, 1451.¸Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 liitteen VII mukaan ne voi ilmoittaa pakkauksissa pelkästään tällä ryhmänimellä – E-koodia tai aineen omaa nimeä ei tarvitse ilmoittaa”.
“Toisaalta: on olemassa myös fysikaalisesti tai entsymaattisesti muunnettuja tärkkelyksiä, jotka eivät olekaan lisäaineita vaan tavallisia ainesosia. Ne puolestaan voi ilmoittaa pakkausmerkinnöissä muuntamattomien tärkkelysten kanssa pelkästään yhteisnimellä ”tärkkelys” (elleivät ne ole peräisin yliherkkyyttä aiheuttavista viljoista: vehnä, ruis, kaura, speltti, kamut-vilja).”
kamut-vilja=Afrikassa viljelty kamut-vehnä
Eli jos tuoteselosteessa lukee pelkästään tärkkelys, vehnäallerginen voi turvallisesti syödä tuotetta. Silloin tärkkelys luokitellaan tavalliseksi ainesosaksi. Jos se se on valmistettu yliherkkyyttä aiheuttavista viljoista, jotka jo aiemmin mainitsin, täytyy se tuoteselostuksessa mainita.
Jotkut valmistajat erittelevät esimerkillisesti ne tuoteselosteessaan. Esim muunnettu maissitärkkelys, mutta niin ei tarvitse asetuksen mukaan tehdä.
Muunnetun tärkkelyksen valmistuksessa käytettyä viljaa ei juuri koskaan mainita, koska tuotteita valmistetaan niistä raaka-aineista, mitä on saatavilla ja/tai mikä on edullisinta. Ja asetusten mukaan ei tarvitsekaan. Näin pakkausmerkinnät voidaan pitää samana, vaikka osittain tuotteen sisältö muuttuukin. Tämä tekee täysin vehnättömien tuotteiden löytämisestä todella vaikeaa ja lähes mahdotonta. Pienten ja usein epäselvien tuoteselosteiden tutkiminen jokaisen tuotteen kohdalla on varsin turhauttavaa sekä se vie paljon aikaa ja energiaa. Jotkut valmistajat kertovat esimerkillisesti tuoteselosteessaan, että muunnettu tärkkelys on valmistettu maissista.
Xylitoli
Xylitolia valmistetaan pääasiassa koivun kuoresta, mutta se voidaan valmistaa myös muista lähteistä, kuten maissista tai vehnänkuoresta. Vehnäpohjainen xylitoli on kuitenkin erittäin harvinaista markkinoilla, ja useimmat kaupalliset xylitolit ovat koivuperäisiä.
Tärkeää vehnäallergikoille:
Xylitoli itsessään ei sisällä vehnän proteiineja (kuten gluteenia tai vehnän allergeeneja), sillä valmistusprosessissa vehnän kuori jalostetaan kemiallisesti, ja lopputuote on puhdasta sokerialkoholia.
Jos xylitoli on valmistettu vehnänkuoresta, on teoreettinen riski, että valmisteessa voi olla jälkiä vehnän proteiineista. Tämä riippuu kuitenkin täysin valmistusprosessista ja puhdistustavasta.
EU:n elintarvikemerkintäsäädösten mukaan, jos xylitoli on valmistettu vehnästä, sen pitäisi ilmetä ainesosaluettelosta, esimerkiksi ”xylitoli (vehnä)” Useimmiten merkinnässä lukee vain ”xylitoli” tai ”E967”, jolloin lähde on todennäköisesti koivu.
Ksantaanikumi, E415
Kun kuulin, ensimmäisen kerran miten ksantaanikumia valmistetaan, se kuulosti tieteiselokuvan tai kirjaan keksityltä asialta. Mutta se onkin aivan totta!
Ksantaanikumia valmistettaessa Xanthomonas campestris bakteeri käyttää ravintonaan sokereita (glukoosia, sakkaroosia ja laktoosia). Nämä sokeriraaka aineet voidaan saada esimerkiksi maissisiirapista (joka on glukoosipitoista) tai vehnätärkkelyksestä, jota on ensin hajotettu glukoosiksi entsyymeillä. Glukoosi ja sakkaroosi voidaan valmistaa tärkkelyksestä (vehnä tai maissitärkkelyksestä) kemiallisesti tai entsymaattisesti.
Siis bakteerille syötetään sokereita, jotka on voitu valmistaa vehnästä! Tämä on aivan käsittämätontä! Mihin elintarviketeollisuus on oikein menossa? Miten kuluttajille voidaan tehdä tuotteita, johon lisätään koko ajan enemmän täyteaineita, jotka on prosessoitu kemiallisesti.
Valmisruoat, niitä taidetaan kutsua myös nimellä einesruoka, on jälleen yksi tuoteryhmä, mistä on ollut todella vaikea löytää vehnättömiä vaihtoehtoja. Tässä tarkoitan ruokia, jotka löytyvät kaupan kylmäkaapista tai -hyllystä, jotka voi napata mukaan ja lämmittää esim. lounaaksi.
Olen tutkinut pelkästään lakto-ovo-ruokavalioon soveltuvia vaihtoehtoja, koska se on ruokavalioni.
Kokkikartanon ja Saarioisen valmisruokavalmisteista olen löytänyt vehnättömiä vaihtoehtoja. Jos tuotteessa on käytetty tärkkelystä, näiden tuoteselosteessa on ilmoitettu että se on valmistettu maissista.
