Tekijä: Kaisa K

  • Omat kokemukset osa 1

    Ensimmäiset pahat oireet

    Sain ensimmäisen pahan kohtauksen jo yli kymmenen vuotta sitten. Olin silloin aloittanut jääkiekkoharrastuksen ja olimme joukkueen kanssa Vantaalla turnauksessa. Kohtaus alkoi huonosta ja oksettavasta olosta, jota seurasi todella voimaton olo.

    Olin silloin todella ihmeissäni oireesta, enkä missään vaiheessa vuosien varrella ole osannut arvata, että kyse olisi ollut allergiasta. Oireet pysyivät vuosien mittaan pääosin poissa, mutta ajoittain niitä tuli,  ja silloin aina mietin turhautuneena, että onpa minulla huono kunto, vaikka treenaan ja liikun kuinka paljon. Välillä jaksoin mitä vaan ja välillä väsähdin todella nopeasti ja siihen liittyi aina oksettava olo. 

    Silloin en tietenkään tiennyt, että liikunta pahentaa allergiaoireita. Mitä kovemmat sykkeet liikkuessa on ollut, sitä huonompi olo minulle on tullut. Jääkiekkohan on lajina sellainen, jossa sykkeet nousevat välillä todella korkealle.

    Noin viisi vuotta sitten aloin huomata vatsaoireita aina sen jälkeen, kun olin syönyt jotain, missä oli vehnää. Sellaista kummallista turvotusta ja vatsanväänteitä. Pikkuhiljaa vähensin vehnä- ja sekaleivän sekä vehnästä valmistetun pastan syöntiä,  ja huomasin sen vähentävän vatsaoireita. Myös yleisvointini koheni. Sellainen “tukkoisuus” kropasta hävisi tai väheni reilusti. (Oloa on vaikea selittää, jos ei itse ole sitä kokenut). Vaikka vähensin vehnän syöntiä, minulla oli silti välillä ihottumaa, alavatsakipuja sekä edelleen huonoa oloa ja väsähtämistä jääkiekkopeleissä ja -treeneissä. Lisäksi minulla oli vuosia jatkunut joka-aamuinen yskä, ja yskä paheni myös liikkuessa. Sitä tutkittiin astmana, mutta astmadiagnoosiin riittäviä oireita ei ollut. Ei tutkittu kyllä allergioitakaan siinä yhteydessä. Eräs lääkäri totesi vaan, että sinun pitäisi varmaan siivota paremmin!!

    Voisikohan minullakin olla? 

    Kuulin ensimmäistä kertaa vehnäallergiasta korona-aikana. Ensimmäinen reaktioni oli, että eihän pelkästään vehnälle voi mitenkään olla allerginen! 

    Kuulin myös, että vehnään liityvät allergiaoireet voivat pahentua liikuntaa harrastaessa. Tämä selitti vihdoin oudot ja pahat olot varsinkin silloin, kun harrastin  rankkaa ja kovasykkeistä liikuntaa. Liikunnan yhteydessä tulevassa allergiareaktiossa ainakin itselle tulee tosi kuvottava olo sekä outo tunne päähän ja vatsaan, (noin puoli tuntia liikunnan aloittamisesta), oksettava olo (jopa oksentamista liikunnan aikana ja ripulia liikunnan jälkeen), yskää, pohkeiden kramppaamista ja yleistä väsähtämistä.  Eli oireet ovat aivan karmeat ja huono olo jatkuu helposti seuraaviin päiviin, jos kohtaus on ollut paha. Jos vehnäallergiaan liittyy ruokarasitusanafylaksia, oireet voivat olla hengenvaarallisia. 

    Etsiessäni lisää tietoa vehnäallergiasta, löysin listan täyteaineista, joita käytetään erittäin usein kaupassa myytävissä tuotteissa. Nämä täyteaineet valmistetaan hyvin usein vehnästä. Tuotteiden tuoteselosteissa ei tarvitse elintarvikeasetuksen mukaan kertoa, mistä ainesosat on valmistettu. Ja perusteena on se, että vakavia allergiaoireita ei ole raportoitu, erittäin harva saa mitään oireita, koska vehnän määrä on hyvin vähäinen eikä täyteaineessa olevaa vehnää näin ollen pidetä allergeenina.

    Tähän toivon todellakin muutosta. On todella outoa, että kuluttajille ”syötetään” vehnää niin, ettei juuri kukaan ole siitä tietoinen. niin sanottua piilovehnää on hyvin hyvin paljon!

    Näiden sivujen tarkoitus on lisätä tietoisuutta vehnäallergiasta. Usea saattaa kärsiä oudoista oireista ilman, että on saatu selville, mistä ne johtuvat. Ja jos yhdenkin ihmisen elämänlaatu ja hyvinvointi paranee näiden sivujen myötä, niin olen saavuttanut tavoitteeni.

    Toiveeni pitkällä aikajänteellä on että kuluttajat alkaisivat enemmän vaatia puhtaita tuotteita ja kyseenalaistamaan tätä vallalla olevaa isojen yritysten ”tehdään halvalla ja otetaan maksimaaliset voitot” -mentaliteettia. Se tarkoittaa sitä, että tuotteisiin lisätään yhä enemmän teollisesti tuotettuja lisä- ja täyteaineita. Ja koska vehnä on edullinen sekä  monikäyttöinen tärkkelyksen ja proteiinin lähde, sitä käytetään näissä täyteaineissa paljon. 

    Koska olen erittäin pahasti vehnäallerginen, minun on ollut pakko siirtyä puhtaisiin tuotteisiin ja raaka-aineisiin, koska muuta mahdollisuutta ei ole. 

    Ja mitä enemmän aletaan yhdessä kritisoimaan tätä ja vaatimaan täysin vehnättömiä tuotteita, valmistajien olisi pakko reagoida ja jospa elintarvikeasetuskin jollain aikajänteellä muuttuisi. 

    Menin vihdoin lääkärille, koska halusin saada selvyyden, miksi oireilen liikkuessa, ja oireita tuli koko ajan useammin ja halusin lähetteen allergiatesteihin. Minuun suhtauduttiin, kun olisin itse keksinyt oireet ja koko allergian. Ihan kun olisin luulotautinen. “Ei tuo kyllä miltään allergialta kuulosta”.

    Sain kuitenkin lääkäriltä lähetteen  testeihin. Kävin Prick-testissä ja verikokeissa. Testeissä ei näkynyt allergiaa  (se ei välttämättä näykään), joten virallista diagnoosia en ole saanut. 

    Ennen testejä aloin ensimmäistä kertaa välttämään todella tarkasti kaikkia tuotteita, joiden tuoteselosteessa oli täyteaineita, jotka saatetaan valmistaa vehnästä. (Täyteaineiden lista ja lisätietoa näistä aineista on artikkelissa ”Varo näitä”). En syönyt myöskään niitä tuotteita, joiden tuoteselosteessa luki, että tuotteessa voi olla jäämiä vehnästä tai muista viljoista. Etsiessäni tuotteita, jotka ovat varmasti täysin vehnättömiä, huomasin, miten vaikeaa, hankalaa ja turhauttavaa niitä on löytää kaupasta. Edelleen ihmettelen, miten voi olla mahdollista, että se voi olla niin vaikeaa. Ei saisi olla!! Ja kuinka moni tietää syövänsä vehnää lähes jokaisessa tuotteessa.

    Mietin,  miten paljon on ihmisiä, jotka kärsivät oudoista oireista, eikä niille löydetä syytä. Helpotus oireisiin voisi olla vehnätön ruokavalio. Eikä tosiaan riitä, että välttää vain vehnäleipää ja vehnästä tehtyä pastaa, koska piilovehnää on tosiaan paljon!!

    Kun olin ollut muutaman päivän tarkalla vehnättömällä ”dieetillä”, vuosia jatkunut yskä hävisi! Siis alle viikossa!! Ihan mieletöntä! Ja ihan parasta oli se, että minulle ei tullut äkkinäisiä huonovointisuus- ja väsymyskohtauksia liikkuessa. Jaksoin treeneissä paremmin kuin koskaan, en yskinyt siellä, ei ollut ihottumaa, ei vatsaoireita, ei yllättäviä väsymyskohtauksia syömisen jälkeen. Kylläpä oli iso helpotus, kun oireille löytyi syy ja se, että pystyin ja pystyn niihin itse vaikuttamaan. Siitä lähtien olen ollut todella tarkka mitä syön. 

    Nykyiset oireet ja sairastuminen

    Vehnälle voi silti altistua vahingossa, vaikka yrittäisi olla kuinka tarkka. Tuntuu että vehnästä tehtyjä täyteaineita lisätään koko ajan mitä erilaisimpiin tuotteisiin.  

    Nykyisin minulle tulee oireita hyvin hyvin pienestä määrästä vehnää. En siedä sitä yhtään.  Oireet alkavat usein tosi nopeasti altistumisesta. Lisäksi, jos olen altistunut hyvin pienelle määrälle vehnää esimerkiksi aamupäivällä ja menen illalla treenaamaan, niin oireilen aikaisemmin  kuvaamallani tavalla. 

    Miksi sitten sairastuin erittäin pahaan vehnäallergiaan? Oireet pahenivat muutama vuosi sitten ja uusi oire oli kamala väsymys ja koko kropan voimattomuus. En vielä silloin tiennyt, että se on vehnäallergian oire. Minulla todettiin siihen aikaan lievä uniapnea, oli stressiä töissä, tuli ero ja olin yksin vastuussa asuntoni remontista ja tein paljon remonttia myös itse. Samaan aikaan innostuin tavoitteellisesta urheilusta ja tähtäsin duathlon-kisoihin. Sinä kesänä osallistuin myös elämäni ensimmäisiin triathlonkisoihin. Elimistö oli todella kovilla ja aikaikkuna sopii siihen, että elimistöni reagoi ylirasitukseen lopulta niin, että sairastuin pahaan vehnäallergiaan.

    Nykyisin allerginen reaktio alkaa minulla niin, että niskassa tuntuu jäykkyyttä viimeistään noin 10 minuutin päästä altistuksesta (joskus myös todella nopeasti). Silmissä ja päässä alkaa tuntua pahalta. Sellaiselta, että minulla olisi kuumetta ja kohta alkaa armottomasti väsyttää. Väsymys tuntuu joka solussa ja lihakset tuntuvat veltoilta ja painavilta. Jos joudun ajamaan silloin autoa, on se hengenvaarallista, koska meinaan väkisin nukahtaa. Lisäksi allergiseen reaktioon liittyy tietynlainen hömelyys, aivosumu ja ärtymys. Minusta tulee jossain määrin toimintakyvytön. En ole silloin ns, täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Hyvin usein  vähintään seuraavana aamuna ja päivänä on yskää. 

    Jos en liikkuisi niin paljon, niin elämä vehnäallergisena olisi paljon helpompaa. Mutta vehnäallergisenakin voin urheilla tavoitteellisesti ja tähdätä esimerkiksi kesäisin  triathlonkisoihin. Minun täytyy olla vain supertarkka mitä syön, varsinkin ennen ja jälkeen kisan tai  rankkojen treenien. Mutta toki on arkiliikkumisessakin kiva nauttia hyvästä kunnosta, jos ja kun olen tehnyt sen eteen paljon töitä. En halua, pilata liikkumisen nautintoa sillä, että altistun vahingossa vehnälle. Lisäksi oireet ovat niin inhottavat, että on pakko  olla tarkka, vaikka se on todella raskasta. Itse joudun välttämään koko ajan vehnää, mutta joillekin  vehnäallergisille on mahdollista syödä vehnää ilman oireita neljä päivää ennen rankkaa treeniä tai kisaa tai neljän päivän päästä rankkojen treenien tai kisan jälkeen. Allergiareaktio voi tulla tosiaan myös liikuntasuorituksen jälkeenkin eikä vaan sen aikana.

    Olisi hienoa, että EU-lainsäädäntöä muutettaisi niin, että vehnästä täytyisi aina ilmoittaa tuoteselosteessa. Tuotteiden täyteaineiden vehnämäärät ovat todella pieniä eikä  suurin osa ihmisistä saa niistä mitään oireita. Lisäksi ne ovat pääosin gluteenittomia. 

    Ennustan kuitenkin, että vehnäallergia tulee yleistymään, koska elimistö ei enää pysty pilkkomaan kemiallisesti vehnästä valmistettuja täyteaineita. Toivottavasti olen väärässä ja vain tämmöiset herkkikset kuten minä sairastuvat. 

    Niin, ja se jääkiekkoturnauksen yhteydessä saamani vehnäaltistus oli hyvin todennäköisesti peräisin urheilujuomasta, jossa oli maltodekstriiniä.

  • Vehnättömiä keksejä

    Koska olen vaikeasti vehnäallerginen, enkä siedä edes jäämiä vehnästä, niin on ollut todella haastavaa löytää täysin vehnättömiä keksejä.

    Yleensä kekseissä on muunnettua tärkkelystä, glukoosisiirappia, fruktoosi-glukoosisiirappia tai muita täyteaineita, jotka saatetaan valmistaa vehnästä. Muutaman olen onneksi löytänyt, mistä ei tule oireita.

    Makeat keksit:

    Gullòn

    Sandwich suklaatäytekeksit, gluteeniton

    Senza Cookies, gluteeniton

    Kuvassa Gullòn Senze Cookies keksit

    Dr. Schär Oy (entinen Semper)

    Gluteenittomat Piparkakut

    Tämä tuote oli pitkään ainoa herkku, jonka tiesin minulle sopivan, joten sitä tuli syötyä ympäri vuoden.  

    Suolaiset keksit:

    Fjällbergets Bageri 

    Swedish Protein Deli ja niistä maut:  Cheese, Pizza ja Simply Seeds

     

  • Vehnättömiä herkkuja

    Boström

    Gluteeniton Mutakakku

    Gluteeniton vadelmatorttu (kääretorttu)

    Vadelmamuffinssi

    Tämä tuote sisältää glukoosisiirappia, mutta tuoteselosteessa on mainittu, että se tehdään perunasta.

    Pirkka

    Mud Cake- Mutakakku pakasteesta

    Porokylän

    Kyselin Porokylän tuotteissa käytetyistä täyteaineista ja sain seuraavan viestin.

    Hei, glukoosisiirappi on vehnä/maissipohjainen, muunnettu tärkkelys peruna/maissipohjainen, ksantaani on valmistettu käyttäen ei-muuntogeenistä hiilihydraatin ja typen lähdettä (yleensä riisipohjainen).

    Kuningatartasku

  • Maltodekstriini, glukoosisiirappi, muunnettu tärkkelys…

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1169/2011,  annettu 25 päivänä lokakuuta 2011

    Kohdassa 24 sanotaan seuraavaa: 

    “Elintarvikkeiden valmistuksessa käytetyt ja niissä edelleen olevat tietyt ainesosat tai muut aineet tai tuotteet (kuten valmistuksen apuaineet) voivat aiheuttaa allergioita tai intoleransseja joissakin ihmisissä, ja jotkin tällaisista allergioista tai intoleransseista ovat vaaraksi niistä kärsivien henkilöiden terveydelle. Tietojen antaminen elintarvikkeiden sisältämistä elintarvikelisäaineista, valmistuksen apuaineista ja muista tieteellisesti todistetusti allergioita tai intoleransseja aiheuttavista aineista tai tuotteista on tärkeää, jotta etenkin ruoka-allergiasta tai intoleranssista kärsivät kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia ja omalta kannaltaan turvallisia valintoja”.

    Tietojen antaminen on tärkeää, mutta ei pakollista, koska kuten johdannossakin totesin, elintarvikeasetuksessa on maininta, että useiden vehnäpohjaisten elintarvikkeiden lisä- ja täyteaineiden alkuperää ei tarvitse ilmoittaa. Eli useat tuotteet saattavat sisältää gluteenitonta vehnää, mutta sitä ei ole lain mukaan pakko ilmoittaa. Eikä sitä kyllä ilmoitetakaan! Olen nähnyt varoituksen gluteenittomasta kaurasta, mutta en koskaan gluteenittomasta vehnästä. 

    Alla on erittäin tärkeä lista elintarvikkeissa käytetyistä lisä- ja täyteaineista, jotka on voitu valmistaa vehnästä, jollei tuoteselosteessa ole erikseen mainintaa, että se on valmistettu esimerkiksi maissista tai perunasta. 

    Maltodekstriini

    Glukoosisiirappi = Tärkkelyssiirappi

    Fruktoosisiirappi

    Glukoosi-fruktoosisiirappi = isoglukoosi

    HFCS maissisiirappi (High Fructose corn cyrup)

    Muunnettu tärkkelys =modifioitu tärkkelys eli lisäaineet; E1404, E1410, E1412, E1413 E1414, E1420, E1422, E1440, E1442, E1450, E1451

    Maltitolisiirappi

    Rypälesokeri = Dekstroosi

    Maltoosi

    Sorbitoli, E420

    Sorbitolisiirappi, E240ii

    Ksantaanikumi, E415

    Xylitoli, E979

    Glyseroli

    Stevioliglykosidi

    Glygonodeltalaktoni, E575

    Gluteeniton vehnä

    Tämän listan kanssa kannattaa mennä kauppaan ja ravintoloihin, jos epäilet itselläsi vehnäallergiaa tai haluat noudattaa täysin vehnätöntä ruokavaliota ja etsiä tuotteita, missä näitä täyteaineita ei ole. Näin voit välttää tuotteet, missä voi olla vehnää. En väitä, että lista on täysin kattava. 

    Keliakialiiton sivulla sanotaan osasta täyteaineista seuraavaa: “Keliaakikoille sopivia gluteenittomia ainesosia ovat mm. maltodekstriini, tärkkelyssiirappi, vehnäkuitu, hiivauute (esimerkiksi vehnä, ohra) ja aromit (vehnä)”. Vehnäallergiselle ei käy mikään näistä. Eikä tietenkään gluteeniton vehnä. 

    Vähäisetkin jäämät vehnästä aiheuttavat myös herkille oireita, joten itsellä tuotteet, jossa lukee “Saattaa sisältää vehnää tai muita viljoja”, jäävät kauppaan ja syömättä.

    Esimerkiksi glukoosisiirapissa on niin vähän vehnää, että valtaosa ei reagoi siihen. Ainakaan keliaakikot ei reagoi niin pienille vehnämäärille. On tehty EU tason 100 sivuinen tutkimus (löytyisikö tämä jostain), jossa todettiin että valtaosa ei reagoi niin pieneen vehnämäärään, mutta että teoriassa on mahdollista että joku reagoi. Se joku olen muun muassa minä! 

    Seuraavaksi hieman tarkempia kuvauksia elintarvikkeissa käytetyistä lisä- ja täyteaineista. Eli vähän kemiaa ja visuaalisesti kauniita (ainakin omasta mielestä) molekyylikuvioita.

    Lisään tähän vielä huomioksi, että täyteaineet eivät tosiaan ole vehnättömiä, vaikka ovat gluteenittomia, eivätkä sovi pahasti vehnäallergiselle!

    Maltodekstriini 

    Maltodekstriinin yleinen kemiallinen rakennekaava ilmaistaan yleensä muodossa: (C₆H₁0 O5)n
     
     

    Maltodekstriini on hyvin nopeasti imeytyvää tärkkelystä, joka valmistetaan tärkkelyspitoisista kasveista esimerkiksi perunasta, maissista tai vehnästä. Maltodekstriinia ei luokitella lisäaineeksi, vaikka sitä käytetäänkin elintarvikkeissa yleisesti lisäaineen tapaan. 

    Sitä käytetään hiilihydraattien lähteenä etenkin urheilijoiden suosimissa ns.  palautusjuomissa. Vaikka maltodekstriini sisältää pitkäketjuisia hiilihydraatteja on sen glykeeminen indeksi erittäin korkea (106–137). Tämä tarkoittaa sitä, että maltodekstriini nostaa verensokerin erittäin nopeasti. Se on maultaan neutraalia. 

    Ultraprosessoiduissa tuotteissa maltodekstriini toimii sakeuttamisaineena ja ainesosa parantaa tuotteen aistivaraisia ominaisuuksia. Urheilujuomissa ja muissa urheilutuotteissa sitä käytetään viivyttämään väsymyksen ilmaantumista. Maltodekstriinin käyttö liikunnan aikana stimuloi glykogeenin uudelleensynteesiä. Riittävien glykogeenivarastojen turvaaminen vähentää uupumusta ja parantaa suorituskykyä liikunnan aikana. Glykogeeni on glukoosireservi, jota maksa voi hyödyntää silloin kun sen täytyy lisätä energiantuottoa. 

    Yleisesti ottaen maltodekstriini on valkoista liukenevaa jauhetta, jota voidaan valmistaa eri ainesosista – esimerkkeinä riisi, maissi ja vehnä.

    Maltodekstriinin valmistamiseksi edellä mainitut ainesosat altistetaan teolliselle prosessille, joka muuttaa niiden ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Tärkkelyksiä kypsennetään korkeissa lämpötiloissa. Sitten valmistajat lisäävät entsyymejä, jotka nopeuttavat niiden hajoamista. Lopuksi suoritetaan hydrolyysi, joka synnyttää maltodekstriiniä.

    On näyttöä siitä, että maltodekstriinin ja muiden lisäaineiden käyttö vaikuttaa suoliston mikrobiomin muutoksiin. Tämä prosessi lisää elimistön yleistä tulehdustilaa ja sen myötä monitekijäisten ja kroonisten sairauksien esiintyvyyttä.

    Glukoosisiirappi = Tärkkelyssiirappi

    Glukoosisiirapilla ei ole yhtä tiettyä molekyylikaavaa, sillä se ei ole yksittäinen puhdas kemiallinen yhdiste, vaan seos erilaisia hiilihydraatteja.

    Glukoosisiirapin pääkomponentit, ja niiden molekyylikaavat ovat:

    Glukoosi (monosakkaridi): C₆H₁₂O₆

    Maltoosi (disakkaridi): C₁₂H₂₂O₁₁

    Maltotrioosi (trisakkaridi): C₁₈H₃₂O₁₆

    Pidemmät glukoosipolymeerit (oligosakkaridit ja dekstriinit): (C₆H10O5)n

    Glukoosisiirappi on kirkas, väritön, jähmeä ja paksu tärkkelyssiirappi. Glukoosisiirappi sisältää glukoosia, maltoosia ja pitkäketjuisia sokereita ja on vähemmän makeaa kuin tavallinen siirappi.

    Kyseessä on hydrosylaatti eli hydrolyysin avulla tuotettu teollinen valmiste. Glukoosisiirappi valmistetaan esimerkiksi happo- tai entsyymikäsittelyn avulla tai keittämällä tärkkelyksen happamaksi tehtyä vesiseosta ylipaineessa. Glukoosisiirapin raaka-aineena voidaan käyttää maissitärkkelystä, riisiä, vehnää, perunaa tai muuta tärkkelyspitoista raaka-ainetta. Sen makeus tulee glukoosista ja maltoosista.

    Fruktoosisiirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi ja HFCS maissisiirappi

    Nämä kaikki valmistetaan glukoosisiirapista eli tärkkelyssiirapista, joten nämäkin täyte- ja lisäaineet voi olla valmistettu vehnästä. 

    Esimerkiksi HFCS (High Fructose Corn syrup) maissisiirappia valmistetaan Euroopassa usein vehnätärkkelyksestä.  

    Glukoosisiirappia valmistetaan vehnästä poistamalla siitä proteiini (gluteeni), jotta jäljelle jää vain puhdas tärkkelys. Tämä pilkotaan entsyymien avulla glukoosisiirapiksi. Osa glukoosista muutetaan toisen entsyymin avulla fruktoosiksi, jotta siitä saadaan makeampaa. 

    Näissä täyteainesiirapeissa olevaa vehnää ei tarvitse EU säädösten mukaan ilmoittaa, koska sitä ei pidetä allergeenina. Onhan se gluteeniton ja glukoosisiirapissa on niin vähän vehnää, että valtaosa ei  reagoi siihen. Ainakaan keliakiaa sairastavat eivät reagoi. On tehty EU-tason tutkimus, jossa todettiin, että valtaosa ei reagoi niin pieneen vehnämäärään, mutta teoriassa on mahdollista, että joku reagoi. Erittäin vaikeasti vehnäallergiset, kuten allekirjoittanut, reagoivat.

    Muunnettu tärkkelys = Modifioitu tärkkelys sekä Tärkkelys

    Muunnettu tärkkelys voi olla peräisin monesta raaka-aineesta, kuten maissista, tapiokasta, riisistä, perunasta, vehnästä tai ohrasta. Muunnetut tärkkelykset ovat aina myos gluteenittomia. Muunnettujen tärkkelysten alkuperää ei tarvitse erikseen pakkausselosteissa ilmoittaa, vaikka ne olisivat peräisin vehnästä tai ohrasta.

    Ruokaviraston sivulla kerrotaan seuravaa:

    “Muunnetut tärkkelykset voivat olla elintarvikelisäaineita tai tavallisia ainesosia”

    “Kemiallisesti modifioidut eli muunnetut tärkkelykset ovat lisäaineita: E 1404, 1410, 1412 – 1414, 1420, 1422, 1440, 1442, 1450, 1451.¸Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 liitteen VII mukaan ne voi ilmoittaa pakkauksissa pelkästään tällä ryhmänimellä – E-koodia tai aineen omaa nimeä ei tarvitse ilmoittaa”. 

    Ryhmänimi tarkoittaa: muunnettu tärkkelys (kirjoittajan lisäys)

    “Toisaalta: on olemassa myös fysikaalisesti tai entsymaattisesti muunnettuja tärkkelyksiä, jotka eivät olekaan lisäaineita vaan tavallisia ainesosia.  Ne puolestaan voi ilmoittaa pakkausmerkinnöissä muuntamattomien tärkkelysten kanssa pelkästään yhteisnimellä ”tärkkelys” (elleivät ne ole peräisin yliherkkyyttä aiheuttavista viljoista: vehnä, ruis, kaura, speltti, kamut-vilja).” 

    kamut-vilja=Afrikassa viljelty kamut-vehnä

    Eli jos tuoteselosteessa lukee pelkästään tärkkelys, vehnäallerginen voi turvallisesti syödä tuotetta. Silloin tärkkelys luokitellaan tavalliseksi ainesosaksi. Jos se se on valmistettu yliherkkyyttä aiheuttavista viljoista, jotka jo aiemmin mainitsin, täytyy se  ainesosaluettelossa mainita.  

    Muunnetun tärkkelyksen valmistuksessa käytettyä viljaa ei juuri koskaan mainita, koska tuotteita valmistetaan niistä raaka-aineista, mitä on saatavilla ja/tai mikä on edullisinta. Ja asetusten mukaan ei tarvitsekaan. Näin pakkausmerkinnät voidaan pitää samana, vaikka osittain tuotteen sisältö muuttuukin. Tämä tekee täysin vehnättömien tuotteiden löytämisestä todella vaikeaa ja lähes mahdotonta. Pienten ja usein epäselvien tuoteselosteiden tutkiminen jokaisen tuotteen kohdalla on varsin turhauttavaa sekä se vie paljon aikaa ja energiaa.  Jotkut valmistajat kertovat ainesosaluettelossa, mistä muunnettu tärkkelys on valmistettu. 

    Maltitolisiirappi

    Teollisuudessa maltitolisiirappia valmistetaan hydraamalla maltoosia (mallasokeria), jota saadaan kasvien – tyypillisesti vehnän tai maissin – tärkkelyksestä. Vaikka raaka-aineena olisi käytetty vehnää, maltitolisiirappi on gluteenitonta.

    Valmistusprosessi on niin pitkälle jalostettu, että lopputuotteeseen ei jää jäljelle vehnän proteiineja eli gluteenia. Tämän vuoksi EU-lainsäädännön mukaan vehnäperäistä maltitolia tai maltitolisiirappia ei tarvitse erikseen ilmoittaa allergeenina (”maltitolisiirappi (vehnästä)”).

    Rypälesokeri eli Glukoosi eli Dekstroosi

    Tämän täyteaineen molekyylikaava on: C₆H₁₂O₆

    Rypälesokeri on yksinkertainen monosakkaridi, joka imeytyy verenkiertoon nopeasti ja antaa keholle heti energiaa. Rypälesokeri on luonnon yleisin hiilihydraatti, jota syntyy kasveissa yhteyttämisen eli fotosynteesin tuloksena. Se ei ole ihan niin makeaa kuin tavallinen sakkaroosi eli kidesokeri. 

    Rypälesokeri (eli glukoosi tai dekstroosi) on yksinkertainen sokeri, jota esiintyy luonnossa sellaisenaan esimerkiksi viinirypäleissä ja muissa hedelmissä. Teollisesti sitä kuitenkin valmistetaan pilkkomalla erilaisten kasvien tärkkelystä. Euroopassa yleisin rypälesokerin ja glukoosisin ja dekstroosin raaka-aine on juuri vehnä, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään enemmän maissia. Valmistusprosessi on niin pitkälle jalostettu, että gluteeniproteiini poistuu siitä täysin. Keliakialiiton mukaan vehnäperäinen dekstroosi ja glukoosisiirappi soveltuvat gluteenittomaan ruokavalioon. Erittäin herkät vehnäallergikot (jotka reagoivat muuhunkin kuin gluteeniin) voivat saada oireita vehnäperäisistä tärkkelysvalmisteista, mutta vakavat reaktiot ovat Suomen Sokerinmukaan hyvin epätodennäköisiä. Koska vehnäperäinen glukoosi, dekstroosi ja rypälesokeri on todettu allergioiden kannalta turvalliseksi. EU-lainsäädännön mukaan niiden alkuperää ei ole pakko ilmoittaa tuotteen ainesosaluettelossa. Ne voi olla ainesosaluettelossa pelkästään nimellä glukoosi, dekstroosi tai rypälesokeri. 

    Maltoosi eli Mallassokeri

    Maltoosin molekyylikaava on C₁₂H₂₂O₁₁

    Maltoosi on kahdesta glukoosiyksiköstä koostuva disakkaridi. Sitä syntyy luonnollisesti, kun vehnän siementen annetaan itää tai kun vehnän sisältämä tärkkelys pilkkoutuu amylaasi-entsyymien vaikutuksesta pienemmiksi sokerimolekyyleiksi. 

    Teollisuudessa ja perinteisessä ruoanlaitossa vehnää hyödynnetään maltoosin lähteenä seuraavilla tavoilla: Idättäminen (mallas): Kun vehnänjyvät kastellaan ja niiden annetaan itää, jyvän omat entsyymit aktivoituvat ja alkavat pilkkoa tärkkelystä maltoosiksi. Tätä prosessia käytetään esimerkiksi oluenpanossa ja perinteisten maltoosisiirappien valmistuksessa. 

    Sorbitoli (E420), D-glusitoli, D-sorbitoli

    Sorbitolin kemiallinen rakennekaava ilmaistaan yleensä muodossa: C₆H₁₄O₆

    Kaupallisessa tuotannossa sorbitoli valmistetaan useimmiten joko vehnä- tai maissitärkkelyksestä. Valmistusprosessissa tärkkelys pilkotaan ensin glukoosiksi (rypälesokeriksi), joka sen jälkeen muutetaan kemiallisesti hydraamalla sorbitoliksi.  

    EU-lainsäädännön mukaan vehnäperäistä sorbitolia ei tarvitse erikseen ilmoittaa allergeenina ainesosaluettelossa, koska sen ei ole todettu aiheuttavan oireita keliaakikoille tai vehnäallergikoille. 

    Saan allergiaoireita myös Sorbitolista! 

    Sorbitolisiirappi (E240ii)

    Teollisessa tuotannossa sorbitolisiirappia valmistetaan glukoosista, joka saadaan pilkkomalla kasvien tärkkelystä. Euroopassa yleisin tärkkelyksen lähde on vehnä, mutta valmistukseen käytetään paljon myös maissia. 

    Ksantaanikumi (E415)

    Kun kuulin, ensimmäisen kerran miten ksantaanikumia valmistetaan, kuulosti siltä, että valmistusprosessi on lainattu jostain tieteiselokuvasta.

    Ksantaanikumia valmistettaessa Xanthomonas campestris bakteeri käyttää ravintonaan sokereita (glukoosia, sakkaroosia ja laktoosia). Nämä sokeriraaka aineet voidaan saada esimerkiksi maissisiirapista (joka on glukoosipitoista) tai vehnätärkkelyksestä, jota on ensin hajotettu glukoosiksi entsyymeillä. Glukoosi ja sakkaroosi voidaan valmistaa tärkkelyksestä (vehnä tai maissitärkkelyksestä) kemiallisesti tai entsymaattisesti.

    Siis bakteerille syötetään sokereita, jotka on voitu valmistaa vehnästä!! 

    Xylitoli (E967)

    Xylitolia valmistetaan pääasiassa koivun kuoresta, mutta se voidaan valmistaa myös muista lähteistä, kuten maissista tai vehnänkuoresta. Vehnäpohjainen xylitoli on kuitenkin erittäin harvinaista markkinoilla, ja useimmat kaupalliset xylitolit ovat koivuperäisiä.

    Tärkeää vehnäallergikoille:

    Xylitoli itsessään ei sisällä vehnän proteiineja (kuten gluteenia tai vehnän allergeeneja), sillä valmistusprosessissa vehnän kuori jalostetaan kemiallisesti, ja lopputuote on puhdasta sokerialkoholia.

    Jos xylitoli on valmistettu vehnänkuoresta, on teoreettinen riski, että valmisteessa voi olla jälkiä vehnän proteiineista. Tämä riippuu kuitenkin täysin valmistusprosessista ja puhdistustavasta.

    EU:n elintarvikemerkintäsäädösten mukaan, jos xylitoli on valmistettu vehnästä, sen pitäisi ilmetä ainesosaluettelosta, esimerkiksi ”xylitoli (vehnä)” Useimmiten merkinnässä lukee vain ”xylitoli” tai ”E967”, jolloin lähde on todennäköisesti koivu. 

    Glyseroli eli glyseriini

    Teollisuudessa glyserolia (eli glyseriiniä) valmistetaan vehnätärkkelyksestä mikrobiologisen käymisen avulla (Fermentointi). Tässä prosessissa vehnän sisältämä tärkkelys pilkotaan ensin sokereiksi (glukoosiksi), minkä jälkeen tietyt hiivat tai bakteerit käyttävät sokerin ja tuottavat siitä käymisprosessissa glyserolia. Menetelmä on yleistynyt ympäristöystävällisenä ja biopohjaisena vaihtoehtona synteettiselle glyserolille.

    Kun vehnästä valmistetaan biopolttoaineita (kuten bioetanolia), prosessin sivutuotteena syntyy rankkia ja muita biomassajäämiä. Nykyaikaisissa biojalostamoissa näitä jakeita voidaan jatkojalostaa, jolloin yhtenä kemianteollisuuden raaka-aineena saadaan otettua talteen glyserolia

    Valtaosa maailman glyserolista on peräisin muista lähteistä, kuten palmu-, kookos-, rypsi- ja soijaöljyistä. Glyseroli erotetaan näistä öljyistä saippuanvalmistuksen tai biodieselin tuotannon sivutuotteena.

    Tai glyseroli on erotettu teurastamojätteen rasvoista tai valmistettu  kemiallisesti propyleenistä (öljypohjainen). 

    On hyvä huomata, että vehnää ja glyserolia yhdistetään usein myös biomuovien ja syötävien pakkauskalvojen valmistuksessa. Tällöin vehnätärkkelystä tai vehnägluteenia sekoitetaan valmiiseen glyseroliin, jossa glyseroli toimii pehmittimenä (plastisoijana) tehden vehnäpohjaisesta kalvosta joustavan. 

    Stevioliglykosidi

    Stevioliglykosideja ei luonnollisesti esiinny vehnässä, vaan ne uutetaan perinteisesti stevia-kasvin (Stevia rebaudiana) lehdistä. On kuitenkin olemassa biosynteettisiä menetelmiä, joilla stevioliglykosideja voidaan valmistaa entsymaattisesti glukosyloimalla steviasta uutettuja yhdisteitä tai jopa kokonaan synteettisesti glukoosista tai muista sokereista käyttämällä mikrobien tai entsyymien apua.

    Vehnätärkkelys voidaan hydrolysoida glukoosiksi, ja tätä glukoosia käytetään raaka-aineena biosynteettisissä prosesseissa, joissa tuotteena syntyy stevioliglykosideja. 

    Glygonodeltalaktoni (E575)

    Glukonodeltalaktoni valmistetaan hapettamalla glukoosia (rypälesokeria). Teollisuudessa tämä glukoosi saadaan usein pilkkomalla tärkkelystä, jonka raaka-aineena voidaan käyttää muun muassa vehnää, maissia tai perunaa. 

     ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

     Mites, kun EU-lainsäädännön mukaan mikään näistä täyteaineista  ei aiheuta allergisia reaktioita vehnäallergisille, eikä näitä siksi  pidetä allergeeneina, mutta minulle (ja muillekin erittäin vaikeasti    vehnäallergislle) kaikki nämä ainesosat aiheuttavat pahojakin oireita!

     Kuinka monta allergiaoiretta pitäisi raportoida ja kenelle se pitäisi  EU:ssa tehdä, että saataisi näistä EU-tason allergiaa  aiheuttavia ainesosia?

     ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

     

  • Vehnättömiä leipiä

    Koska olen vaikeasti vehnäallerginen, enkä siedä edes jäämiä vehnästä, niin on ollut todella haastavaa löytää täysin vehnätöntä valmisleipää tavallisesta leipähyllystä. Lähes aina leipien tuoteselosteessa lukee: “Saattaa sisältää jäämiä vehnästä tai muista viljoista.” 

    Isojen valmistajien tuotteista en tällä hetkellä tiedä muita vehnättömiä ruisleipiä, kuin,

    Fazer Oy

    Real Ruis ja Täyspala Ruis

    Onneksi on pieniä paikallisia leipomoita, joista löytyy joitain vaihtoehtoja. Kannattaa siis etsiä oma paikallinen leipomo.

    Olen iloinen kuin pieni lapsi karkkikaupassa, kun löydän uuden leivän, mitä voin syödä!

    Omat paikalliset leipomot sijaitsevat Kymenlaaksossa ja heidän tuotteistaan olen löytänyt täysin vehnättömiä ruisleipiä. 

    Tuomon Luomu Oy

    Leipomon kaikki ruisleivät ovat täysin vehnättömiä ja myös hiivattomia.

    Kuvassa on Täysrukiinen siivutettu luomuruisvuokaleipä

    Reittisen kotileipä Oy

    Leipomon tuotteista kaikki ruisleivät ovat vehnättömiä ja myös hiivattomia.

    Korian leipomo Oy

    Pitkälimppu, siivut

    Kiviarinalimppu

    Gluteenittomat leivät

    Gluteenittomia tuotteita valmistaa muun muassa Moilas, Porokylän Schär (aiemmin Semper). Gluteeniton leipä sopii vehnäallergiselle, ellei siinä ole gluteenitonta vehnää tai jotain täyteainetta (esim. maltodekstriiniä tai muunnettua tärkkelystä). Hyviä gluteenittomia ja täysin vehnättömiä leipiä, piirakoita ja sämpylöitä löytyy pakasteesta valmistuotteina. Täysin vehnätöntä kauraleipää olen löytänyt vain gluteenittomana pakastetuotteena. Gluteenittomia ja vehnättömiä leipiä löytyy aika helposti, joten en listaa niitä tänne. 

    Moilas Oy

    Kun selailin tämän yrityksen tuotteita, niin jokaisen tuotteen vieressä on lista, jossa erikseen mainitaan, jos tuote on vehnätön (tietysti muiden erityismainintojen lisäksi). Tämä on edistyksellistä ja mahtavaa, että tietoisuus vehnäallergiasta on parantunut.

    Porokylä Oy

    Porokylän gluteenittoman tuotekuvaston etusivulla mainitaan, että tuotteissa ei ole käytetty vehnätärkkelystä. Osassa tuotteissa on kuitenkin glukoosisiirappia. Täytyypä kysellä, voiko vaikeasti vehnäallerginen syödä tuotteita turvallisesti. 

    Kysytty 12.9.2026

    Schär Oy

    Linkki

  • Miksi nämä nettisivut?

    Tämän vehnätöntä. -blogin tarkoitus on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä vehnäallergiasta. Havaintoni mukaan suurin osa ihmisistä ja ruoka-alan ammattilaisistakin luulee, että kyse on gluteeniallergiasta ja keliakiasta, kun puhutaan vehnäallergiasta. Virheellisesti luullaan, että gluteeniton tuote on sama kuin vehnätön tuote. Vehnässä on useita proteiineja (antigeenejä), mitkä voivat aiheuttaa allergiaa. 

    Gluteeni on viljoissa esiintyvä varastoproteiini. Se muodostuu useista eri proteiineista, ja sen koostumus vaihtelee eli viljalajikkeissa. Keliakiassa gluteeni aiheuttaa ohutsuolessa tulehduksen, koska sitä vastaan on kehittynyt vasta-aineita. Vehnäallergiassa vasta-aineita on kehittynyt mitä tahansa vehnän proteiinia (antigeeniä) kohtaan, jolloin immuunijärjestelmä tulkitsee sen haitalliseksi aineeksi ja reagoi sitä vastaan.

    Gluteenittomat tuotteet eivät välttämättä ole kokonaan vehnättömiä. Lain mukaan niissä gluteenin pitoisuus on alle 20 mg/kg. Luontaisesti gluteenittomat tuotteet eivät sisällä raaka-aineena mitään gluteenipitoisia viljoja (vehnä, ohra, ruis ja/tai kaura) Gluteenittomia viljoja ovat riisi, tattari, hirssi, maissi, kvinoa, teff, durra ja amarantti.

    Lisähaasteena on se, että tuotteiden lisä- ja täyteaineina käytettävät aineet, muun muassa muunnettu tärkkelys, maltodekstriini, dekstroosi, glukoosisiirappi, sorbitoli ja rypälesokeri voivat olla viljoista valmistettua. (Palaan myöhemmin eri tuotteissa käytettäviin täyte- ja lisäaineisiin). Vehnätärkkelys ei ole täysin gluteenitonta, mutta monet allergiset ja keliakiaa sairastavat henkilöt sietävät sitä, koska siinä on niin vähän vehnää. Gluteenittomat jauhoseokset sisältävät usein vehnätärkkelystä, jolloin tuotteet, jotka on tarkoitettu keliaakikoille. eivät sovi henkilöille, jotka ovat vaikeasti vehnäallergisia. 

    Tärkkelyksen alkuperä pitää lain mukaan ilmoittaa, jos se on tehty allergisoitavasta viljasta. Kuitenkin elintarviketietoasetuksen N:o 1169/2011 mukaan muunnetut tärkkelykset voi ilmoittaa pakkauksessa ryhmänimellä eli alkuperää ei tarvitse ilmoittaa. Lisäksi elintarviketietoasetus sallii nykyisen käytännön, eli vaikka täyteaine olisi valmistettu vehnästä, sitä ei pidetä allergeenina.

    Elintarviketieto-oppaassa https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/elintarvikeala/elintarvikealan-oppaat/elintarviketieto_opas_fi.pdf

    (Ruokaviraston ohje 17068/2) sivulla 65, kerrotaan, että: 

    ” Allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet (aiemmin kutsuttu nimellä yliherkkyyttä olevat ainesosat), jotka on ilmoitettava korostetusti pakkausmerkinnöissä, luetellaan elintarviketietoasetuksen liitteessä II, sivulla 36. Kyseistä listaa komission toimesta päivitetään tarpeen mukaan.” 

    Allergioita ja intoleransseja aiheuttavat (viljoihin liittyvät) aineet ja tuotteet, ovat seuraavat:

    • gluteenia sisältävät viljat eli vehnä (kuten speltti ja kova vehnä (khorasan)), ruis, ohra, kaura tai niiden hybridikannat ja viljatuotteet

    Lukuun ottamatta alla olevia, mikäli niiden valmistamiseen tarvittava käsittely ei lisää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alkuperäiselle tuotteelle arvioimaa allergisoivuutta: 

    • vehnäpohjaisia glukoosisiirappeja ja näistä valmistetuttuja tuotteita
    • vehnäpohjaista dekstroosia sisältäviä tuotteita, 
    • vehnäpohjaisia maltodekstriinejä ja näistä valmistettuja tuotteita 
    • ohrapohjaisia glukoosisiirappeja – viljoja, joita käytetään alkoholitisleiden valmistukseen, maatalousperäinen etyylialkoholi mukaan lukien.

    Elintarviketieto-oppaassa mainitaan vielä erikseen, että: 

    ”Esimerkiksi edellä esitetystä johtuen tärkkelysmakeuttajien, glukoosisiirappien, vehnä tai ohra-alkuperää ei tarvitse ilmoittaa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä.”

    Vehnäallergia on harvinainen, siksi tieto siitä on vähäistä eikä tutkimustietoa ole suomeksi juurikaan saatavilla. Näille sivuille on tarkoitus kirjoittaa omia kokemuksia vehnäallergiaan liittyvistä haasteista, oireista ja tuntemuksista sekä liittää allergiaan liittyvää faktatekstiä ja valikoituja linkkejä.

    Itse olen herkistynyt vehnälle viimeisen viiden vuoden aikana enenevässä määrin ja allergiaoireet ovat pahentuneet. Kummallisia, fyysisiä oireita on ollut jo pitkään, eikä selvyyttä niiden aiheuttajasta ole aiemmin löytynyt. Oireiden aiheuttaja, vehnä, on löytynyt kokeilemalla. Olen syönyt vehnää sisältävää tuotetta ja saanut oireita. Virallista diagnoosia minulla ei ole.

    Tällä hetkellä en siedä vehnää ollenkaan, en edes jäämiä siitä. Allergiaoireet ovat niin inhottavia, että haluan täysin välttää vehnän syömistä, vaikka allergologit eivät yleensä suosittele allergeenin välttämistä kokonaan. 

    Todella iso yllätys on minulle ollut se, miten hankalaa ja aikaa vievää on löytää tuotteita, joissa ei ole lainkaan vehnää.

    Tällä hetkellä minulla, vaikeasti vehnäallergisella, on vain yksi vaihtoehto:

    vehnätöntä.

  • Virtuaalinen vehnättömien tuotteiden hylly

    Leivät

    Olen iloinen kuin pieni lapsi karkkikaupassa, kun löydän uuden leivän, mitä voin syödä!

    Kuvassa: 
    Tuomon Luomu,
    Täysrukiinen siivutettu
    luomuruisvuoka

    Keksit

    Hiutaleet, puurot, myslit ja murot

    Vehnättömiä välipaloja

    Muita herkkuja

    Uusia vehnättömiä herkkuja on aina mahtava löytää.

    Kuvassa: 
    Porokylän
    Kuningatartasku marjapiiras
  • Vehnättömiä suklaita ja karkkeja

    Koska olen vaikeasti vehnäallerginen, enkä siedä edes jäämiä vehnästä, niin on ollut todella haastavaa löytää vehnättömiä karkkeja ja suklaita. Yhtään irtokarkkia (niitä laareissa olevia) en ole löytänyt, missä ei olisi glukoosisiirappia, fruktoosi-glukoosisiirappia tai muita täyteaineita. Lisäksi minulla on pähkinäallergia, joten varsinkin suklaiden suhteen valikoima on onneton. Usein suklaissa on maininta pähkinänjäämistä ilman, että erotellaan, mikä pähkinä on kyseessä.

    Vehnättömiä suklaita:

    Brunberg Oy

    Suklaalevyistä, Laktoositon maitosuklaalevy ja Tumma suklaalevy

    Konvehdeista, Tryffeli

    Kuvassa Brunbergin laktoositon maitosuklaalevy

    Panda Oy

    Suklaalevyistä, Maito-, Valko-,  ja Tummasuklaalevy

    Pussituotteista, Ahaa suklaacrisp-patukka, Liköörikonvehti

    Konvehdeista Appelsiinikrokantti

    https://www.vegaanituotteet.net/products/2898/fi/panda-appelsiinikrokantti-280g

    Pirkka

    Suklaalevyistä, Reilun kaupan tumma suklaa

    Kuvassa Pirkan Reilun kaupan tumma suklaa

    Dammenberg Oy

    Sivuilla sanotaan “Mitä lyhyempi tuoteseloste, sen parempi!”, “Suhtaudumme allergioihin vakavasti”

    Näyttäisi heidän kaikki tuotteet olevan vehnättömiä! Tuotteita saa valikoiduista K- ja S-ryhmän kaupoista ympäri suomen. 

    https://dammenberg.fi/ostopaikat/

    Goodio Chocolate

    Kyllä osataan tehdä suklaata, jossa ei ole mitään ylimääräisiä täyteaineita. Tuoteryhmä on kotimainen ja suklaat tehdään käsin. 

    Ei vehnää!

    https://goodiochocolate.com/collections/all-vegan-chocolates-snacks

    Vehnättömiä karkkeja:

    Kuusaan Lakumesta Oy

    Kaikki gluteenittomat kauralakut ovat vehnättömiä: Salmiakki, Tummasuklaa, Viski-tummasuklaa, Valkosuklaa lakritsajauheella, lisäksi peruskauralaku 

    Porvoon lakritsi Oy

    Gluteeniton Lakritsi

    Gluteenittomia lakuja on viisi eri makua, mutta kaikissa niissä on täyteaineita, mm. maltodektriiniä, glukoosisiirappia ja dektstroosia

    Ainoastaan Gluteeniton Lakritsi Original on vehnätön. 

    Kyseinen herkku on palkittu LUXlife Food & Drink Awards- palkinnolla 

    Gluten-Free Product Innovation Award 2025 (Gluteenittoman tuotteen innovaatiopalkinto)

    Super Fudgio 

    Vegaaninen Super Fudgio:

    Lakritsitoffee, Suolakaramellitoffee, Kaakaotoffee, Kahvitoffee, Toffeefudge, Matchatoffee , Banaanitoffee, Limetoffee, Mansikkatoffee sekä Inkivääritoffee 

    Humble Yummus

    Kookostoffee suklaa, Kookostoffee

  • Vehnättömiä välipaloja

    Virtasalmen Viljatuote Oy

    Metsämarjavälipala – Spoothie

    Pakkasmarja Oy

    Smuuti välipala– löytyy pakasteena

    Tästä löytyy kolme makuvaihtoehtoa:

    Mansikka-tyrni-inkivääri, Mansikka-raparperi-vanilja sekä Mansikka-mustikka-kaneli-kardemumma

    Sisältää muun muassa Polydekstroosia, joka on gluteeniton, maissiperäinen liukoinen kuitu ja alfa-syklodekstriiniä, joka valmistetaan maissista. Korostin tuotteen sisältävät täyteaineet, koska voisi luulla, että ne ovat vehnäpohjaisia. 

    Plant Planet Oy Ab

    Green Planet Astronauts– tuotemerkillä valmistetut lastenruuat ja välipalat

    Valio

    PROfeel, Proteiinirahka, näistä maut: mansikka, vadelma, kuningatar sekä vanilja ovat vehnättömiä

    Muissa mauissa on muunnettua tärkkelystä